Vastaanotto

Potilas

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Vastaanotolla lääkäri tutkii ihosi. Ihon tutkimisen jälkeen lääkäri tekee kanssasi hoitosuunnitelman. Saat ohjeita ihosi hoitamiseksi ja ohjeet jatkoseurannasta.

Vastaanotolla lääkäri haastattelee sinua ja kysyy mm. seuraavista asioista:

  • Milloin ihottumasi on alkanut?
  • Onko se muuttunut ajan saatossa?
  • Miten ihottumaa on yritetty hoitaa? Onko hoito auttanut?
  • Mitkä tekijät pahentavat ihottumaa?
  • Onko ihottumaa helpottavia tekijöitä?
  • Onko sinulla ollut aiemmin iho-ongelmia? Jos on, milloin ja millaisia? Miten niitä on hoidettu?
  • Onko sinulla pitkäaikaissauksia tai säännöllistä lääkitystä?
  • Onko sinulle viime aikoina aloitettu uusia lääkkeitä tai hoitoja?
  • Onko suvussasi ihosairauksia?

Atooppisen ihottuman vaikeusasteiden luokittelu arvion taustalla

Käypä hoito -suosituksen mukaan atooppinen ihottuma (atooppinen ekseema) voidaan luokitella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan atooppiseen ihottumaan.  

  • Lievä: potilaalla on kuivia ihoalueita, satunnaisesti kutinaa ja pienillä ihoalueilla punoitusta. 
  • Keskivaikea: potilaalla on kuivia ihoalueita, toistuvaa kutinaa ja punoitusta ja mahdollisesti myös ihon rikkoutumista ja paksuuntumista. 
  • Vaikea: iho on kuiva, kutina jatkuvaa ja punoitus laaja-alaista. Lisäksi esiintyy ihorikkoumia, ihon huomattavaa paksuuntumista, verenvuotoa, vetistystä, karstoittumista ja pigmentaatiohäiriöitä.
Ammattilainen

Mitä vastaanotolla tapahtuu?

Vastaanotolla poissuljetaan muut kutinaa ja ihottumaa aiheuttavat tekijät ja varmistutaan ikäryhmittäisesti tyypillisestä ihottuma-alueesta. Atooppisen ihottuman diagnoosi on kliininen.

Diagnoosiin yleensä riittää, että potilaalla on seuraavat löydökset: 

  • Kutiava ja krooninen tai jatkuvasti toistuva ihotulehdus tyypillisillä ihoalueilla.  
  • Ihottumassa punoitusta, inflammaatiota, kutiavia papuloita, raapimajälkiä, rikkoumia tai jäkälöitymistä. 

Tarkemmat diagnostiset kriteerit 

Atooppinen ihottuma on aina kutiseva, kutinan lisäksi potilaalla pitää olla vähintään kolme seuraavista oireista:  

  • ihottumaa tyypillisellä alueella tutkimushetkellä  
  • ihottumaa tyypillisellä alueella aiemmin  
  • ihottuma alkanut ennen toista ikävuotta  
  • kuiva iho tai allerginen nuha tai astma (alle 4 v. kriteerinä atooppinen sairaus perheenjäsenellä 

Atooppisen ihottuman vaikeusasteiden luokittelu arvion taustalla

Käypä hoito -suosituksen mukaan atooppinen ihottuma voidaan luokitella lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan atooppiseen ihottumaan.  

  • Lievä: potilaalla on kuivia ihoalueita, satunnaisesti kutinaa ja pienillä ihoalueilla punoitusta. 
  • Keskivaikea: potilaalla on kuivia ihoalueita, toistuvaa kutinaa ja punoitusta ja mahdollisesti myös ihon rikkoutumista ja paksuuntumista. 
  • Vaikea: iho on kuiva, kutina jatkuvaa ja punoitus laaja-alaista. Lisäksi esiintyy ihorikkoumia, ihon huomattavaa paksuuntumista, verenvuotoa, vetistystä, karstoittumista ja pigmentaatiohäiriöitä.

Atooppista ihottumaa pahentavat tekijät

Atooppista ihottumaa sairastavan potilaan iho on herkkä ärtymään ja kutina lisääntyy erilaisten mekaanisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden vaikutuksesta. Mm. hikoilu, psyykkiset tekijät, kuiva sisäilma, talviaika, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset voiteet sekä muut iholle laitettavat kosmetiikka- tai hygieniatuotteet voivat pahentaa ihottumaa. Muita pahentavia tekijöitä voivat olla ihon bakteeri- ja virusinfektiot tai yleisinfektiot.

Pahentavia tekijöitä tulee välttää ja infektiot tulee hoitaa. Lisäksi tulee varmistaa, että kyseessä on oikea diagnoosi ja paikallishoidot ovat toteutuneet ohjeiden mukaisesti.

Perusterveydenhuollon vastaanottokäynnit saattavat olla lyhyitä. Potilas tulee ohjata oikean tiedon pariin vastaanoton ulkopuolella esim. Terveyskylän ihotautitalo, Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry:n nettisivut tai Käypä hoitosuosituksen potilasversio.

Muiden sairauksien ja vaivojen pois sulku

Erotusdiagnostisesti on otettava huomioon;

  • Vauvoilla ja lapsilla; hormoninäppylät, seborrooinen ekseema, syyhy, nummulaariekseema, iktyoosi, keratosis pilaris, acrodermatitis enteropathica, psoriaasi ja ihokeliakia.
  • Aikuisilla; seborrooinen ekseema, psoriaasi, nummulaarinen ekseema, ihokeliakia, parapsoriaasi, syyhy ja iholymfooma.
  • Harvinaisempia erotusdiagnostisia vaihtoehtoja ovat; lääkeainereaktio, primaarit immunopuutostilat kuten Wiskott-Aldrichin syndrooma ja hyper-IgE-syndrooma, erilaiset ravintoaineiden puutostilat ja Nethertonin syndrooma.
  • Kontaktiallergia, ärsytysihottuma ja märkärupi voivat myös aiheuttaa erotusdiagnostisia haasteita.

Allergiaselvittelyt ja hoidon ohjeistus

Oireiden ollessa tyypilliset ei ole tarvetta esimerkiksi allergiaselvittelyihin aikuisella. Alle 1-vuotiaan kohdalla, mikäli tehokas paikallishoito ei tunnu auttavan riittävästi, voidaan selvitellä mahdollisuus ruoka-aineallergiaan pahentavana tekijänä. Allergiatutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa. (Lue lisää allergioista)

Jos atooppisen ihottuman paikallishoito ei enää tehoa, kyseessä voi olla kosketusallergian kehittyminen paikallishoitojen aineosille.

Atooppisen ihottuman diagnoosin ollessa selkeä, ohjeistetaan potilasta vastaanotolla paikallishoidon tärkeydestä. Tärkeintä on käyttää perusvoidetta riittävästi ja säännöllisesti, sillä se sekä vähentää kutinaa että tarvetta käyttää lääkevoiteita. Perusvoidetta pitää muistaa käyttää, vaikka ihottumaa tai kutinaa ei olisikaan.

Ihottuma-alueita hoidetaan kortisonivoiteilla (kortikosteroidivoiteella). Tarvittaessa voidaan käyttää myös takrolimuusi- tai pimekrolimuusivoiteita. Ohjeistus annetaan yksilöllisesti ihon tilanteen ja potilaan iän mukaan. Kortisonivoiteita tulee käyttää annettujen ohjeiden mukaisesti. Liian lyhyt kuuri johtaa ihottuman nopeaan uusiutumiseen. 

Erotusdiagnostisia vaihtoehtoja

A. vauvoilla ja lapsilla:

1. Hormoninäpyt
Tulevat vauvalle n. kuukauden iässä. Ovat punoittavia, joskus jopa märkäisiä näppyjä kasvoilla tai ylävartalolla. Eivät kutise eivätkä vaivaa vauvaa. Hormoninäpyt eivät ole ihottumaa ja ne häviävät ajan mittaan itsestään.

2. Seborrooinen ekseema
Iho punoittaa, kutisee ja hilseilee ihoalueilla, joilla on runsaasti talirauhasia (hiuspohja, kasvot, rintakehä, genitaalialue)

3. Syyhy
Pääoireena voimakas iltakutina, jossa iho on alkuun siisti. Kutinan ja raapimisen jatkuessa näppylät ilmestyvät sormiväleihin, kämmeniin, ranteisiin ja pikkulapsilla myös jalkapohjiin (esiintyy: 5–10 mm käytäviä). Punoittavia näppylöitä on vartalossa ja raajoissa, jotka kutisevat voimakkaasti.

4. Nummulaarinen ekseema
Iholle ilmestyy noin lantin muotoisia ja kokoisia kutisevia läiskiä, joita on erityisesti säärien etupinnoilla ja joskus myös käsivarsissa ja vartalossa. Läiskät ja kutina oireilevat erityisesti syksyisin ja talvisin.

5. Iktyoosi
Ei yleensä oirehdi taivealueilla (kuten atooppinen ihottuma tekee). Iho on kuiva ja hilseilevä jo vauvaiästä alkaen. Hilseily saattaa muistuttaa kalan suomuja.

6. Keratosis pilaris
Olkavarsissa ja reisissä todettavia karheita sarveistumia eli sarveistappeja.

7. Psoriaasi
Psoriasiksen yleisimmässä muodossa paksuja, kutisevia hilseläiskiä, jotka ilmaantuvat etenkin kyynärpäihin, polviin, ristiselkään, päänahkaan ja hankalimmillaan ympäri kehoa (vrt. atooppisen ihottuman tyyppipaikat ja oirekuvat)

8. Ihokeliakia:
Voimakkaasti kutiavaa, pienirakkulaista ihottumaa, joka on tyypillisesti kyynärpäissä, polvissa, pakaroissa ja hiuspohjassa (vrt. atooppisen ihottuman tyyppipaikat)

B: Aikuisilla:

1. Seborrooinen ekseema
Iho punoittaa, kutisee ja hilseilee ihoalueilla, joilla on runsaasti talirauhasia (hiuspohja, kasvot, rintakehä, genitaalialue)

2. Nummulaarinen ekseema
Iholle ilmestyy noin lantin muotoisia ja kokoisia kutisevia läiskiä, joita on erityisesti säärien etupinnoilla ja joskus myös käsivarsissa ja vartalossa. Läiskät ja kutina oireilevat erityisesti syksyisin ja talvisin.

3. Psoriaasi
Psoriasiksen yleisimmässä muodossa paksuja, kutisevia hilseläiskiä, jotka ilmaantuvat etenkin kyynärpäihin, polviin, ristiselkään, päänahkaan ja hankalimmillaan ympäri kehoa (vrt. atooppisen ihottuman tyyppipaikat ja oirekuvat)

4. Ihokeliakia
Voimakkaasti kutiavaa, pienirakkulaista ihottumaa, joka on tyypillisesti kyynärpäissä, polvissa, pakaroissa ja hiuspohjassa (vrt. atooppisen ihottuman tyyppipaikat)

5. Parapsoriaasi
Vartalolla ja yläraajoissa hennot punoittavaat läiskät ja juoneet. Muutosten pinta voi hilsehtiä hennosti. On lähes oireeton (vrt. atooppisen ihottuman kutina ja tyyppipaikat).

6. Syyhy
Pääoireena voimakas iltakutina, jossa iho on alkuun siisti. Kutinan ja raapimisen jatkuessa näppylät ilmestyvät sormiväleihin, kämmeniin, ranteisiin ja pikkulapsilla myös jalkapohjiin (esiintyy: 5–10 mm käytäviä). Punoittavia näppylöitä on vartalossa ja raajoissa, jotka kutisevat voimakkaasti.

Allergiaselvittelyistä:

Oireiden ollessa tyypilliset ei ole tarvetta esimerkiksi aikuisten allergiaselvittelyihin. Alle 1-vuotiaan kohdalla, mikäli tehokas paikallishoito ei tunnu auttavan riittävästi, voidaan selvitellä mahdollista ruoka-aineallergiaa pahentavana tekijänä. Allergiatutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa.

Ruoka-allergian tavallisia iho-oireita ovat vaikea atooppinen ihottuma, nokkosihottuma ja angioödeema. Ruoka-aineallergian mahdollisuutta tulee arvioida, mikäli imeväisellä on vaikea atooppinen ihottuma ruoka-aineen nauttimisen jälkeen ilmaantuu nopeasti nokkosihottuma ja/tai angioödeema ilmenee ruoka-allergiaan sopivia suolisto-oireita: oksentelua ja ripulia, vaikeaa ummetusta tai vaikeita koliikki oireita.